Sensomotorinen psykoterapiatyöskentely on kehokeskeinen terapiamenetelmä erityisesti traumojen ja kiintymyssuhdehaasteiden hoitamisessa. Siinä huomioidaan keskeisesti trauman fysiologiset vaikutukset ja tarpeet sekä vastataan niihin hoidollisesti. Työskentely noudattaa kompleksisten traumojen vaiheorientoitunutta hoitomallia (vakauttaminen, prosessointi, integraatio).
Sensomotorisen psykoterapian teoria pohjaa polyvagaaliteoriaan, kiintymyssuhdeteoriaan sekä rakenteellisen dissosiaation teoriaan. Työskentelyn lähtökohtana on tietoisuustaitojen kehittyminen suhteessa kehollisiin aistimuksiin sekä liikkeeseen. Prosessointivaiheessa työskentelyyn liitetään keskusteluterapiasta tutut elementit, kuten tunteet ja kognitiiviset prosessit. Tavoitteena on eri kokemisen tasojen yhteyksien vahvistaminen, joita ovat keholliset aistimukset, aistit, liike, tunteet ja ajattelu.
Kehokeskeinen työskentely ja menetelmät ovat onneksi yhä enemmän tunnustettu psykoterapeuttisessa työskentelyssä myös voimavarojen vahvistamisessa sekä yhtenä keskeisenä väylänä itsetuntemukseen ja muutokseen.
